Suurperheen arki keskellä kaaosta
Irtiotto arjesta on usein ajatuksissa, kun perheen päivät pyörivät aina samaa rataa ja aika loppuu kesken joka ikinen päivä. Kaikki kotityöt, lasten harrastusten ja hammaslääkäriajat pitäisi muistaa, laskut kasaantuvat, kaupassakin pitäisi käydä ja jokainen lapsista kaipaisi sitä omaa aikaa. Samaan aikaan parisuhde sekä oma jaksaminen alkaa olla kadoksissa. Kuitenkin pitäisi jaksaa, jos ei oman tai puolison puolesta niin lasten takia. Panosta Kasino on antanut hetken oman ajan ja pääset samalla haaveilemaan tulevasta – mitä jos osuukin isompi voitto kohdalle, miten koko arki muuttuisi hetkessä?
Kuka minä olen?
Äiti. Nykyisin kaikki mitä tehdään on käytännössä mitä lapset haluavat tai tarvitsevat, omaa aikaa ei ole, kunnon irtiotto arjesta vaatii paljon suunnittelua. En vaihtaisi päivääkään mihinkään äitinä, lapseni ovat kaikki kaikessa ja heidän puolestaan tekisin mitä vain. Kuitenkin koko ruljanssin pyörittäminen vaatii paljon ja monesti pysähdyn miettimään mitä minä haluaisin, enkä enää osaa vastata siihen. Ennen oli puoliso, on hän vieläkin tuossa saman katon alla – nykyisin tosin olemme enemmän sotatantereen selvittäjiä kuin puolisoita toisillemme. Tämän olen aina pyrkinyt järkeistämään itselleni, ettei tätä vaihetta kuitenkaan kovin kauaa kestä ja koska lapset ovat minulle kaikki kaikessa, en edes tällä hetkellä haluaisi olla muuta kuin äiti. Oma aika on kuitenkin sellainen asia, mikä auttaa jaksamaan. Minulla se ei yleensä ole sen ihmeellisempi asia, kuin käydä kaupassa yksin, kuunnella musiikkia täysillä ajomatkoilla, tulla kotiin ja kun lapset nukkumassa katson telkkarista mitä minä haluan ja syön kaapissa piilossa olevat karkkini. Toisilla se vaatii enemmän, mutta minulle riittää toistaiseksi tämä. Todellisuus ei tosin aina ole sitä, että pystyisin näin toimimaan edes joka viikko, yleensä siinä vaiheessa kun lapset ovat jo sängyssä, teen joko tekemättömät kotityöt tai menen vain suoraan nukkumaan.
Rutiinit
Viiden lapsen äitinä meillä mennään hyvin vahvasti rutiinilla joka päivä. Toki vapailla vaihtelua on, mutta arjen pyörittäminen samalla töissä käyden vaatii tietyt kaavat, jotta kukaan ei pääse sanomaan en tiennyt, että tänäänkin pitää tehdä läksyt, en tiennyt, että omat jäljet pitää siivota tai että kännykällä ei saanutkaan olla viisi tuntia päivässä. Kotimme kuulostaa välillä ulkopuolisen korvaan varmasti armeijakurilta, todellisuudessa se ei sitä ole, pitää vain olla hyvin selkeä siitä, mitä haluan ja mitä odotan, ettei tule väärinkäsityksiä. Rutiineihin kuuluu myös ruoanlaitto viikosta toiseen saman kaavan mukaan, siivoaminen ja pyykkäys rutiininomaisesti – oikeastaan kaikki mitä teemme arkisin on hyvin rutiininomaista. Pieni hengähdys keskellä arkea on sitä, kun tilaamme ruuan kotiin tai käyn ostamassa valmisruokia kaupasta. Toki läsnä on joka kuukausi huoli, riittääkö rahat kaikkeen, mutta tähänkin asti pärjätty, eikä isoja muutoksia ole näköpiirissä, niin pienet arjen valinnat ostokäyttäytymisessä riittävät selviytymään kuukaudesta toiseen.
Vapaa-aika
Viikonloppuisin ja loma-aikoina rutiinit eivät ole niin vahvasti läsnä kuin arkena, jolloin irtiotto kaikista tavallisista arkirutiineista näkyy jokaisen perheenjäsenen päivissä. Nämä ovat niitä hetkiä, kun me vanhemmatkin pystymme ottamaan vähän rennommin – toki kaikki vastuu edelleen meillä, mutta pystymme olemaan paremmin läsnä lapsille yhdessä ja erikseen. Vapaa-aikana pystymme lähtemään ostoksille kaikki yhdessä tai pelata lautapelejä niin kauan kuin jaksamme. Vapaalla ollessamme pyrimme oikeasti olemaan vapaalla. Jokaisella on päiväkoti, koulu ja työt käytävänä ja viikonloppuisin ei niitä mietitä. Arki on meillä sitä varten. Tämä auttaa jaksamaan hektistä arkea ja on hyvä tasapaino ns kurinalaiselle arjelle.
Loppuun
Vaikka olen puhunut armeija meiningistä, toivon ettei se ole antanut väärää kuvaa meidän arjesta. Meillä jokaisella on omat mielipiteensä, hyvä huumorintaju ja jokaisella on oikeasti ja aidosti mukavaa olla kotona. Arjen on kuitenkin pyörittävä hyvin, kun meitä on 7 henkilöä taloudessa ja jokainen ei voi olla hälläväliä asenteella liikkeellä, muuten ei olisi minkäänlaista järkeä missään asiassa. Olen tiukka tietyissä säännöissä, esimerkiksi koulu käydään kunnolla, toisia kunnioitetaan sekä kotona että kodin ulkopuolella ja omat jäljet siivotaan. Mikäli nämä säännöt toteutuvat lasten kohdalla, annan heille paljon vapauksia, ikä huomioon ottaen, olla ja mennä miten haluaa. Jokainen tietää, että seuraamuksia tulee mikäli ei mennä yhteisten pelisääntöjen mukaan, esimerkiksi jos läksyt aina tekemättä, niin silloin ei olla niin paljon koulun jälkeen kavereiden kanssa tai jos kotiintuloaikaa ei noudateta niin seuraavan kerran ei tarvitse kavereiden kanssa ulos lähteä. Lasten arjen irtiotto tulee käytännössä joka päivä esille, sillä heidän kuuluu olla lapsia ja pitää hauskaa vaikka velvollisuuksia heilläkin on.
Vaikka joskus tuntuu, että järki lähtee tässä pyörityksessä – vaikka suurimmaksi osaksi asiat sujuvat ihan hyvin ja lapset ovat ihania – en vaihtaisi tätä mihinkään. Pienet arkea helpottavat asiat auttavat jaksamaan. Silloin, kun tuntuu liian raskaalta ja voimavarat eivät riitä, muistakaa puhua asiasta. Mikäli sinulla ei ole tukiverkostoa ympärillä, on olemassa neuvolat ja kouluterveydenhuolto, joiden kautta voi saada apua. On myös esimerkiksi MLL (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) mistä saa vinkkejä ja apua arkeen, mikäli tuntuu liian raskaalta.